Kolmevuotias Eeli. Eelin synttäreitä juhlittiin toukokuun alussa lauantaista maanantaihin. Lauantaina oli viralliset juhlat – ne missä oli kummit ja mummit ja kakut ja pillit ja kuplat ja hassut hatut. Ihan kaikki ei päässeet tuolloin kuitenkaan paikalle ja muistamisia on tipahdellut sittemmin vielä monia. Kiitos kaikille! Meillä oli mukavat juhlat. Päivänsankari oli reipas ja suloinen. Videolla on liikuttava pätkä, jossa Eeli ennen kynttilöiden puhaltamista laulaa: ”Pienen kynttilän sytytän, sytytän, sytytän, pienen kynttilän sytytän, iloksi kaikille.” On se uskomattoman reipas poika. Niin monella tapaa iso jo, mutta vielä niin monella tapaa pieni vielä. Just sopiva. Tässä joitain otoksia teille, jotka ette päässeet paikanpäälle.
Polkutraktori ja peräkärry. Kun Eeliltä ennen syntymäpäiviä kyseltiin, mitä hän toivoo lahjaksi, vastaus oli aina polkutraktorin, polkutraktorin, polkutraktorin (=kolme polkutraktoria) ja peräkärrryn!”
Isin kolmevuotias.
Kun kaikilla juhlijoilla alkoi olla liian hiki ja toiset alkoivat näyttää ärtymyksen merkkejä, oli aika toteuttaa jo lähes traditioksi muodostunut ohjelmanumero: saippuakuplien puhallus .
Toinen huippulahja oli polkupyörä! Tämän lahjan sain vähän ennakkoon, joten synttäreillä poljin jo täyttä häkää. Tässä kuvassa näyttää niin kuin Lilja jotenkin jeesaisi, mutta se ei ole totta…
Toukon kanssa hiekkalaatikolla. Touko on minun serkkupoika. Se ei varmaan olekaan aikaisemmin esiintynyt täällä. Se on vasta kahdeksan kuukautta, eli melko vauva. Tykkään Toukosta kuitenkin kovasti; sillä tuntuu olevan samantyyppisen intressit kuin minulla. Se tykkää niinkö autoista, autonrenkaista, vararenkaista, peräkärryn renkaista ja kippirekoista. Minä ymmärrän hyvin, että Touko on vielä pieni ja annan tosi reilusti sen katsella autojani. Touko tykkää myös katsella kun hypin tasajalkaa se vieressä. Se naurattaa sitä.
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?