Isi osti minulle urut, koska ajatteli, että saattaisin pitää siitä, että kosketinta painamalla saa aikaan äänen. Toistaiseksi urusta on nauttinut lähinnä isi, äiti ja yläkerran Mika. Ehkä minäkin vielä aloitan kunhan nuo innokkaimmat tuosta saavat soitettua pahimmat pakkautuneet riitasoinnut.
Hohhoijaa. Syksy on aika arkista ja väsyttää. Mitäs meille kuuluu? Hyvää kiitos. Silla on reipas ja iloinen päiväkotilainen, joka vaihtoi uintiharrastuksen tanssiin, joka onkin neidistä paljon mieluisampaa. Silla harjoittelee *koko ajan*. Kärrynpyörää, kuperkeikkaa, pyörähdyksiä, mitä […]
Otetta ei näytetä, koska artikkeli on suojattu.
Seisomiseen tarvii enää tuskin lainkaan tukea.
Paketti. Alamittaisten elämää jo vuodesta 2004.
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?