Tämän hampaan lähtö – ystävät hyvät – oli harras prosessi. Hammas ehti heilua valtoimenaan varmaan kuukauden, sitten se roikkui täysin irtonaisena varmaan ainakin viikon. Siitä puhuttiin joka päivä ja koko ajan. Spekuloitiin sen irtoamisen aikataulua, reflektoitiin hampaan heilumiseen liittyviä fysiologisia tuntemuksia sekä pohdittiin mahdollisuutta siihen, että hammas pitäisi irrottaa hammaslääkärin toimesta. Viimein, iltapäiväkerhossa, painovoimalaki veti voiton ja hammasta ei voinut enää pitää suussa ja se tipahti. Kiitos hammas, saimme sinulta paljon puheenaiheita ja useita ansiokkaita vuorovaikutustilanteita.
No jo oli aikakin! Iso tyttö…
Hyvältä näyttää…….