Kesä!

Meillä on kesä! Viikon verran on ollut epätavallisen lämmintä, hikistä suorastaan. Päivisin lämpötila lähentelee + 30°C ja illalla vähän viilenee, mutta sisällä on kuuma! Lapset viihtyvät ulkona. Eeliä ei näy muuta kuin syömässä ja nukkumassa. Television katselu on unohtunut kokonaan, puhumattakaan tietokoneella pelaamisesta. Molemmista taitaa olla kulunut jo useampi päivä. Naapurin lasten kanssa hyppivät, pyöräilevät, piirtävät, potkuttavat, jahtaavat ötököitä, rakentavat majoja jne. Aivan kuten 6-vuotiaan kuuluukin. Sillan kanssa on vähän haasteellisempaa, koska takapihan viihdykkeet on meillä vielä aika rajalliset (vati on!). Hiekkalaatikon rakentaminen aloitetaan varmaan ihan pian… (viimeistään sitten kun isi jää kotimieheksi).

Silla lähentelee jo 14 kuukauden ikää. Ensimmäiset merkit OMASTA TAHDOSTA ovat käsin kosketeltavissa (ks. alla). Vihaiset ”JEI!” ja ”äijä-äijä-ÄIJÄ!”-huudot raikaavat kun asiat eivät mene mielen mukaan. Ja monesti ne eivät yksivuotiaalla mene. Silla on hyvin kiinnostunut pukemisesta. Hän ilmoittaa haluavansa ulos siten, että tuo kengät (hangat) ja haluaa että ne autetaan hänelle jalkaan. ”PÄ!”-vaatimus ja eteisen hyllylle osoittava sormi tarkoittaa, että ”kypärä päähän ja pyöräilemään.” Ja mihin tahansa lähdetään, autolla tai pyörällä, Silla hokee toiveikkaana, että ”mummu, mummu”. Kun sitten Mäntylään mennään, neiti antaa aplodit ilosta. Kun mummusta puhutaan, Silla alkaa hokea ”mummu” ja lähtee ovelle vastaan mummua odottamaan. Isi kävi viime viikonloppuna Sillan kanssa 20 km:n pyörälenkillä, mistä ensimmäiset 10 km neiti hoki christianiassa vaateliaasti, että mummu. Mummu on nyt hittijuttu.

Silla ymmärtää jo hyvin puhetta: osaa viedä sukan isille, laittaa lusikan laatikkoon, laittaa oven kiinni jne. Viime viikolla hän puuhasteli Eelin legolaatikolla ja löysi sieltä talouspaperitollon, mihin Eeli oli käärinyt legoja. Silla totesi sen olevan roska ja toimitti sen tomerasti keittiöön. Kun Äiti sitten aukaisi tollon ja näytti Sillalle, että se ei ole roska, vaan legorakennelma, Silla otti legot ja laittoi ne biojäteastiaan. Ymmärrys on kehittynyt huimasti 1-vuotissynttäreitten jälkeen.

Silla syö ja juo mitä vain (paitsi pinaattikeittoa ja keitettyä kananmunaa). Suolakurkku, tomaatti, appelsiini, punajuuri, vissy ja kahvi menevät helposti (nämä kaikki ovat sellaisia, mitä Eeli ei syö/juo vieläkään). Kahvi vaikuttaa muodostuneen jo addiktioksi:

”Ahaa, äiti juo kahvia!”

”Oh, mom is having coffee!”

”Ehkäpä minäkin maistan ihan vähän… Nam, onpa hyvää!”

”Maybe I’ll have some too… yum, good!”

”Mitä, ottaako lapselta kahvimukin pois… jäijä-äijä-äijä! ÄÄÄÄääää!”

”What, are you going to take the coffee away from me… jäijä-äijä-äijä! ÄÄÄÄääää” (She sounds exactly like the mole when she’s upset!)

”Heh, tajushan se. Nam!”

”Finally they got it, yay!”

We’ve had exceptionally warm weather for the last week or so. It’s definitely not usual to have these temps in Finland in May. But we’ve been enjoying ourselves. Eeli is basically living outside. He eats and sleeps indoors, but that’s about it. He has blissfully forgotten almost all about TV and computer games. We just need to get the backyard equipped for the kids, luckily there is a giant trampoline next door.

Silla is approaching 14 months. She has started to show signs of her own will. She’s loud (a lot like the mole characters) when things don’t go as planned. She loves to put things on (she masters hats and attempts shoes, shirts and socks). She understands quite a bit already. She can take the sock to daddy, put the spoon into the drawer, close the door. She eats and drinks stuff that Eeli still is not able to handle: pickels, oranges, beats. sparkling water and coffee… It seems that she has developed somewhat of a caffeine addiction already (see above).