Silla on täyttänyt 11 kuukautta kuin varkain. Helmikuu oli lyhyt kuukausi ja sen kyllä huomasi! Suuri muutos ensimmäisen ikävuoden lopulla on kommunikaation lisääntyminen. Siis yhteisesti jaetun ja ymmärretyn kommunikaation. Nyt kommunikointi onnistuu myös muiden kanssa, enää ei tarvitse olla Äiti ymmärtääkseen. Silla osoittaa ja puhisee. Maiskuttaa kun haluaa syödä, menee isin luo kun väsyttää, on ilkikurisen näköinen kun tekee asioita, mitä ei saa tehdä ja velmuilee kun haluaa, että jahdataan tai reuhataan. Amerikkalaisuus näkyy varmaankin siinä, että tuotettuna suomenkielisiä sanoja ei oikeastaan ole. Paitsi ”vavva”. Eeli on ”Ee”. Lähes kaikki muut on ”mämmä” tai ”memme”. Äiti on ajatellut, että Silla yrittää varmaan siis sanoa ”mom”, kun äiti-sanasta ei ole mitään tietoa. Silla osaa matkia huvittavia suun maiskautuksia (esim. sitä suomalaista paheksuvaa maiskautusta), puhaltamista ja ilmeitä.
Silla seisoo jo tukevasti ja käsittelee leluja tai taputtaa seistessään, mutta ei kävele. On ottanut askeleen tai kaksi vahingossa, mutta kehotuksesta ei kävele, vaan sujahtaa kontalleen jos täytyy seisoma-asennosta edetä eikä vieressä ole seinää. On muutenkin muuttunut luonteeltaan varovaisemmaksi ja ujostelee harrastuksissa edelleen. Lämpimäminen uuteen tilanteeseen kestää juuri suurin piirtein sen 45 minuuttia, minkä itse harrastuskin kestää. Lusikkaa Silla osaa laittaa suuhun hienosti syödessä. Olkoonkin, että se yleensä on väärinpäin (niin että kauhaosa on kädessä).
Tärkein harrastus on edelleen purkaminen. Laukut, laatikot, kaapit, korit, kaikki tyhjenee. Toinen harrastus on lumen syöminen. Kun joku tulee sisään, Silla tulee eteiseen vaanimaan, että pääsee napostelemaan kengissä tullutta lunta mustalta kuramatolta. Jos hän itse on pukeissa ja käsien käyttäminen ja liikkuminen näin hankalaa, hän makaa suullaan ja syö lunta suoraan suulla. Kun joku lähtee (=laittaa takin päälle), Silla huiskuttaa iloisesti hei heit.
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?