Meidän fuusiokeittiössä vallitsee yllättävän harmoninen ilmapiiri. Yleensä me syödään yhteinen illallinen, jonka valmistaa milloin kukakin (se kellä on idea tai mielihaluja tai aikaa). Yleensä ruoka maistuu kaikille, jotka tässä perheessä lämmintä ruokaa syövät. Se on melko ihailtava saavutus tässä suomalais-amerikkalais-laoslaisessa keittiössä. Me käytämme suomalaisina enemmän lihaa ja maitotuotteita kokkailuissamme kuin mitä muut. Meillä on myös totuttu syömään kaksi lämmintä ateriaa päivässä, eikä salaatti lounaaksi ja päivälliseksi oikein houkuttele. Ylipäätään me syödään raskaammin kuin itämaiset – mikä nyt oli tiedossakin. Itämaiset taas valmistavat useat ruuat käyttämällä mistä johtuen ne haisevat aivan järkyttävälle. Monesti kuitenkin jos niitä uskaltautuu maistamaan, ne maistuvat ihan hyvälle. Itämaisessa keittiössä syödään myös suurena herkkuna sellaisia osia, mitä meillä heitetään pois. Silmiä ja elimiä ja jänteitä ja sellaisia. Eräänä sunnuntaina kokkailtiin sulassa sovussa rinnakkain viiriäissoppaa ja karjalanpiirakoita.
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?