Tänään oltiin ihan koko päivä pihalla ja siitäkin iso osa vesisateessa. Se johtui siitä, että isi ja Tia juoksi maratonin, johon menee tosi pitkä aika. Äiti, Silo, Souliyahn ja sen sisko Phonshevan sekä minä oltiin kannustusjoukkoina. Minä hakkasin sellaisia muovipötkylöitä toisiinsa ja hymyilin iloisesti. Kun isi tuli maaliin, pääsin sen syliin.
Onpa komeat pojat ja hyvinvoivannäköinen maratoonari. t. mummu