Kulttuuria Kaustisilla. Eli ranskalaiset Nesteen kahviossa.
Me ollaan nyt kesälomalla. Meille on vuokrattu hieno punainen farmariauto ja sillä me ajelemme joka paikkaan. Ollaan ajettu jo ainakin ranskalaisia syömään Kaustisille, sitten Tampereelle, Helsinkiin, Tammisaareen ja tätä postia kirjoittaessa ollaan jo Mikkelissä. Aika paljon on tapahtunut.
Porkkanaa ja poseerausta. Anselmi, 2, Viljami, 4, ja Eeli, 4 Ylöjärvellä.
Ensimmäinen pysähdys oli tosiaankin Tampereella. Tai oikeastaan Ylöjärven Metsäkylässä, jossa asuu Viljami. Me synnyttiin lähes samaan aikaan TAYSissa ja sitten äitit ja isitkin ystävystyivät. Viljamilla oli mukava takapiha, jossa saattoi leikkiä ennen kaikkea terassin remontointivehkeillä, eli sahausjätteellä, ruuvimeisseleillä, sahoilla ja sellaisilla.
Fiilistelyä Tampereella. Äitillä on ollut vähän ikävä Tampereelle. Niinpä me käytiin Koskipuistossa syömässä jäätelöä ja katsomassa kun ”vesi putoaa” (= voimalaitoksen koristeena oleva vesiputous).
Onni ja äiti. Onnista oli hauskaa, kun minä pelleilin. Äitistäkin se oli hauskaa. Olen aika hyvä pelleilemään.
Tampereella käytiin katsomassa myös Jannen ja Lauran uutta Onni Aimo Eevert -vauvaa. Onni oli aika iloinen tyyppi. Ja vielä iloisempi se oli kun minä näytin temppuja: juoksentelin eteen ja taakse, kyykkäsin, huutelin, kukuin ja naureskelin.
Ei kommentteja, oletko sinä ensimmäinen?